• Läs vad eleverna i åk 7-9 tycker. Ett citat: "Att tillaga en grönsaksbuffé var absolut en bra idé. Man slapp känna sig vrålhungrig när man kom hem. Skolmaten innehåller inte tillräckligt med näringsämnen för att man skall kunna orka lära sig hela dagen"
  • Med och påverka! Säg din åsikt om skolmaten, snart finns funktionen på svenska: "Barn-parlamentet"

  • Påverka! Skicka brev, medborgarinitiativ, till de lokala beslutsfattarna. Här finns ett färdigt underlag för detta, klicka här!

 

 

Viestikapula Siuntion kunnalle

04.06.2010 kl. 13:10

Viestikapula Siuntion kunnalle

Toukokuu 2010

Finlands svenska Marthaförbund ja sen Operaatio kouluruoka (Operation skolmat) -projekti kehottavat Siuntion kuntaa ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin parantaakseen julkista ateriaa ja tukeakseen ruokaa ja sen laatua:

  • Perustamaan ravintotiimin. Sen tulee koostua poliitikoista, viranhaltijoista, keittiöhenkilökunnasta, opettajista, hoitajista ja oppilasedustajasta.
  • Parantamaan kommunikaatiota keittiöiden välillä. Tarjoamaan kaikille jotka työskentelevät ruoan parissa mahdollisuuden tavata ja kommunikoida keskenään.
  • Asettamaan ruokailulle tavoitteet. Kylläiset, tyytyväiset ruokailijat ja lisääntynyt ruoan laatu.
  • Tekemään yhteinen päätös ottaa käyttöön ikämukautettu kasvisnoutopöytä julkisessa ruokailussa. Operaatio kouluruoka -projektin mukainen, käytännössä toteutettu noutopöytä perustuu kotimaisiin, ekologisiin raaka-aineisiin tai lähiruokaan kuten juureksiin, kaaleihin, linsseihin, palkokasveihin, kotitekoisiin kastikkeisiin, dippeihin ja leipään. Raaka-aineet ovat edulliset ja antavat hyvän kylläisyyden tunteen (kuituja), väriä (ravintoa ja vitamiineja, mineraaleja) sekä vaihtelevuutta.
  • Lisäkkeet (vihannekset, leipä, peruna, riisi, pasta) valmistetaan lähellä ruokailijaa. Näin ne voidaan mukauttaa syöjän iän mukaan ja tarjoilla mahdollisimman raikkaina ja tuoreina.
  • Jatkokouluttamaan ja inspiroimaan henkilökuntaa. Kun henkilökunnalla on tukea työssään ja he osallistuvat työn pelisääntöihin, voivat he omilla alueillaan toteuttaa hyvät tavoitteet. Tämän viikon aikana projekti tarjoaa koulutusta kunnan henkilökunnalle.
  • Käyttämään referenssiä. Siuntion kunta voisi toimia esimerkkikuntana Suomessa. Kunnassa voitaisiin tehdä viisaammat päätökset kun Ruotsissa on tehty. Esimerkiksi Tyresön kunnassa Ruotsissa tehtiin vaikutusarviointi ruokailutoiminnasta ja siellä päätettiin äskettäin sulkea keskuskeittiö ja palauttaa käyttöön valmistuskeittiöt:
  • ”Ruokailutoiminta on kuin suuri transatlanttinen höyrylaiva joka ei voi kääntyä nopeasti vaan tarvitsee pitkälle tähtäävän maalin jota kohden pyrkiä. Kunnalle on tärkeätä päättää pitkälle tähtäävästä strategiasta ruokailutoiminnalleen, riippumatta siitä mikä tie valitaan.

Miksi kasvisnoutopöytä?

Rakentava muutos oikeaan suuntaan, tuoda kasvisnoutopöytä Operaatio kouluruoan mallin mukaan. Miksi panostaisimme siihen?

- Valinnaiset vihannesvaihtoehdot jotka tarjoillaan erikseen saavat lapset (nuoret ja myös aikuiset) syömään enemmän vihanneksia aterialla, kun suositus on että tarjoamme puolet lautasesta vihreää. Kasvisnoutopöytä myötävaikuttaa siihen että oppilaat / asukkaat syövät lautasmallin mukaan, koska valikoima edullisia ja hyviä raaka-aineita laajenee.
- Kasvisnoutopöytä tulee valmistaa ruokailijan lähellä. Jotta kasvikset olisivat tuoreimmillaan ja niissä olisi korkein ravintopitoisuus, ne tulee valmistaa samassa paikassa missä ne tarjoillaan. Kuljetus vaikuttaa laatuun, ulkonäköön, ravintopitoisuuteen ja makuun.
- Operaatio kouluruoka -projektin käytännön kokemuksen mukainen kasvisnoutopöytä perustuu kotimaisiin, ekologisiin raaka-aineisiin ja tai lähiruokaan kuten juureksiin, kaaleihin, linsseihin, palkokasveihin, kotitekoisiin kastikkeisiin, dippeihin ja leipään. Raaka-aineet ovat edulliset ja antavat kylläisyyden tunteen (kuituja), väriä (ravintoa ja vitamiineja, mineraaleja) sekä vaihtelevuutta.
- Aterian kallein osa on usein liha, joten taloudellisestikin kannattaa panostaa ”vihreään osaan” ateriaa. Yksinkertainen laskutoimi selitetään esimerkiksi seuraavalla esimerkillä. Jos normaalisti varataan 100 g jauhelihaa / henkilö ostetaankin vain 80 g jauhelihaa ja lisätään edullisten vihannesten osuutta. Eli jos 500 henkilölle normaalisti ostetaan 500 kg jauhelihaa, ostetaankin 40 kg, eli 10 kg vähemmän. Tällä 5 gr vähemmän lihaa / annos antaa mahdollisuuden käyttää jäljelle jäävät rahat lisättyyn tarjontaan vihanneksia, linssejä, palkokasveja ja juureksia.
- Antioksidantit jotka suojaavat monilta sairauksilta ovat hyvin edustettuina kasvisnoutopöydässä.
- Tukemalla ostoksilla paikallisia viljelijöitä voimme tukea paikallista kasvua paikkakunnalla. Meidän tulee priorisoida omaa hankintojen ajankohdalla.
- Leipä voidaan valmistaa edullisista kuitupitoisista (täyttävistä) raaka-aineista ja toteuttaa kylmänostatuksen avulla ja pakastamalla (työaika noin 20 min. lisää iltapäivällä). Vertailuesimerkki ostetulle ja kotona leivotulle leivälle:
0,17, 1 sämpylä, ostettua leipää
0,08, 1 sämpylä, kotona leivottu
0,80 – 0,85 senttiä, leipä /patonki / limppu
1,05 – 1,48 euroa ostettu patonki. Ostettu limppu maksaa 1,32 – 1,93

- Leipominen levittää ihania tuoksuja talossa ja sillä on suuri aistimuksellinen tarkoitus oppilaille / asukkaille ja henkilökunnalle. Tuore leipä otetaan kiitollisena vastaan ja voi olla pieni mutta tärkeä osa työmotivaatiota. Aterian aistimuksellinen ulottuvuus on tärkeä sekä ruokahalulle että ruoansulatukselle.
- Kasvisnoutopöydän avulla kunta / kaupunki voi ikäsopeuttaa ruoan vieraan mukaan, myös niissä tapauksissa kun kaikki syövät samaa lämmintä ateriaa. (Ruokavieraasta nähden) lähimmässä keittiössä valmistetaan vihannekset jotka tulee olla tuoreita. Vanhukset suosivat lähinnä keitettyjä ja helposti pureksittavia vihreitä, pikkulapset pitävät isoista paloista, esim. vihannessauvoista tai tikuista jotka he voivat syödä käsillä, kun taas teinejä voi houkutella syömään vihanneksia hyvin maustettujen salsakastikkeiden, marinointien ja wokkien avulla.
- Kasvisnoutopöydällä on sisäänrakennettu psykologinen vaikutus. Kun vihannekset saa valita itse, niitä myös syödään enemmän. Ei ole haitaksi että lapset syövät enemmän tällä alueella. Operaatio kouluruoka -projektissa totesimme, että lapset noutopöytäviikolla söivät 5 kertaa enemmän vihanneksia kuin normaalisti, ja siitä huolimatta suositus 100 g vihanneksia / oppilas / lounasateria ei ylittynyt huomattavissa määrin. Tilanne on siis se, että oppilaat syövät merkittävän vähän vihanneksia, ja tuskin he kotonakaan täyttävät koko lautasen vihreällä täyttääkseen suositukset.
- Noutopöytä joka rakennetaan vihanneksista ja tuoreesta leivästä ei pelkästään takaa kylläisyyttä, vaan se antaa myös ruokailijalle mahdollisuuden vaihteluun. Monipuolisuus on osa terveen elämän kulmakiviä. Hyvät ruokatottumukset perustetaan lapsuudessa.
- Kasvisnoutopöytä houkuttelee luomaan hyvän asenteen terveelliselle ravinnolle ja tekemään hyviä ruokavalintoja.
- Ympäristölle on suotuisaa syödä paljon kasviksia, ja kaikille on sallittua syödä enemmän vihreätä fokusoimatta kasvisravintoon. Suomessa yksi ympäristötavoite on syödä kasvisruokaa kerran viikossa, mikä on helppo tehtävä kasvisnoutopöydän avulla. Myös toinen ympäristötavoite voidaan täyttää noutopöydän avulla, koska myös tähteet voidaan hyödyntää.
- Henkilökunta voi uudelleen ottaa käyttöön taloudellisen ajattelun hyödyntämällä raaka-aineet ja käyttämällä tehokkaasti uudelleen noutopöydästä jääneet tähteet. Juuressauvat voi paahtaa seuraavana päivänä, pavut voi marinoida maukkaassa kastikkeessa seuraavaa päivää varten, lihatähteet voi käyttää piiraassa joka paloitellaan noutopöytään, jne.
- Henkilökunta voi palauttaa työilon työhönsä, vaihtelu synnyttä luovuutta ja he voivat tuntea ylpeyttä ruoasta jonka ovat itse valmistaneet. Levittämällä leivän paistamisessa tuoksuja ruokahalu herää ruokavieraissa ja lounaasta tulee taas jotain jota odottaa. Suurkeittiöalalla palkka ei ole korkea mutta ruokailijoiden ruokailo ja kiitollisuus ovat ammattikunnalle suotava mittaamaton palkka.
 

Harriet Strandvik

Marthaförbundet

Bölegatan 2 | FI-00240 Helsingfors |010 279 7250 | marthaATmartha.fi